Valkokultainen verstas Tee-se-itse-naiselle

By Leila Koistinen 28 elokuuta, 2015

Olen Leila Koistinen. Asustan mieheni Jounin, sekä kahden tipsun, Lilon ja Cocon, kanssa Espoossa. Joulukuussa 2017 aloitimme hirsitalon rakentamisen Helsinkiin merimaisemaan.

verstas-7059

Jos olisin syntynyt mieheksi, niin minusta olisi tullut puuseppä. Ainakin olen hyvin vakuuttunut siitä. Mutta naisena jouduin valitsemaan hieman naisellisemman ammatin ja minä valmistuin hammasteknikoksi. Kymmenen vuotta myöhemmin hampaat tulivat valmiiksi ja vaihdoin mainosalalle, jossa edelleenkin viihdyn mainiosti.

Puusepän taidot ovat kuitenkin olleet aina jollain muotoa intohimona. Siispä ei ole lainkaan ihmeellistä, että ostaessamme mökin, aloin ensimmäiseksi suunnittelemaan itselleni verstasta. 

Purola-7690

Mökkitontin reunalla oleva varastorakennus oli jaettu kolmeen osaan. Oikeanpuolimmaisena sijaitsi huussi, keskellä puuvaja ja vasemmalla pikkuruinen varasto. Iskin heti silmäni varastoon, lähinnä siksi, että siellä oli ikkuna (puuvajassa sitä ei ollut). 

verstas-5946

Suunnittelin verstaani sisustusta pitkään ja hartaasti. Sinä aikana varastoon kertyi suunnaton joukko tavaraa - tarpeellista ja tarpeetonta. Tänä kesänä sitten iskin vihdoin kiinni verstaan valmistumiseen. Ideat olivat hautuneet tarpeeksi pitkään. 

Varsinaisen inspiraation sain kotonamme lojuneesta peilistä. Peili oli hieno, oikein kauniisti kultaisilla kehyksillä koristettu. Peilin tarkoitus oli antaa verstaaseen hieman lisää valoa. Kun peili-idea oli loksahtanut kohdalleen, mietin kuinka saisin vielä lisää valoa kopperoiseen.

Valkoiset seinät. Se oli huikea oivallukseni. Oivallusta avitti kovasti varaston nurkasta löytynyt viimekesäinen maalipurkki. Valkoista tietenkin. 

Kultainen peili ja valkoiset seinät oli johtoajatuksena verstaan sisustuksessa ja työ saattoi alkaa. Ensimmäiseksi tyhjensin koko tilan tavaroista. Myös nurkassa kyyhöttänyt puunvärinen kaappi sai väistyä minun kulta/valko suunnitelmani tieltä. 

verstas-5945

Tyhjä tila näytti jo huomattavasti paremmalta kuin täyteen ahdettu koppi. Sitten sudin varteen suurella innolla. Olin melko suurpiirteinen valkoista maalia seiniin tuhratessani. Vakuuttelin itselle, että pieni läpikuultavuus on vain mukavasti romanttinen. Todellisuudessa seinien raakalaudat, osittain kaarnapäällysteiset, olisivat imeneet kaksinkertaisen määrän maalia. Olin kuitenkin päättänyt, että maalipurkin pohja riittää koko tilan valkaisuun, joten suurpiirteisyys oli vähän pakotettua.

iphone6-1807

Ikään kuin vahingossa seinistä tuli kuin tulikin maalaisromanttiset. Mutta kun seinät olivat saaneet maalinsa, näytti lattia hieman kulahtaneelta. Päätin maalata siis lattiankin. Avuksi tuli mökkinaapurimme, jonka varastosta löytyi litran verran talven pakkasissa hautonutta maalia - ruskeaa. Ajattelin ainakin kokeilla pysyisikö maali lattiassa.

Pahaksi onneksi jätin maalipurkin yöksi ulos pihalle. Yöllä nousi kova tuuli ja puhuri kaatoi maalipurkin nurin. Aamulla, kun aloittelin urakkaani, huomasin, että jäljellä oli enää muutama desi. Ajatus ruskeasta lattiasta oli kuitenkin jo syöpynyt mieleeni ja kahmaisin maalinloput mukaani ryhtyen viuhtomaan maalia lattiapintaan. 

Kaikessa hötäkässä unohdin sekoittaa maalia ja maalin paksuuntuessa ensimmäisten lautojen hailakka väri tummeni työn edetessä ovelle saakka. Nyt minun verstaassa on sitten liukuvärjätty lattia.

iphone6-1812

Verstaan kalustukseen kuuluu massiivinen pöytä (Ikeasta tietenkin). Lisäksi rakentelin seinille hyllyjä. Hyllyn kannattimet löytyivät paikallisen K-raudan valikoimista. Myös hyllylevyjä sai muutamalla eurolla valmiina.

Koska olin valinnut teemaksi valkokullan, piti ripustuskoukut maalata väriin sopiviksi. Automaaleista löytyy hyvin kullan sävyjä, eikä yksi purkki ihan mahdottomia maksa. Suhuuttelin maalia koukkuihin ulkosalla kevytpeitteen päällä. Vaikka kulta sinällään on ihan kaunista, en kuitenkaan halunnut kultaista nurmikkoa (tosin meidän pihalla olevaa vihreää pitäisi kutsua nurmikon sijaan sammaleeksi). Samalla innostuin maalaamaan yhden korin ja yhden muovikipon säilytysrasioiksi verstaalle.

verstas-7061

Hyllyjen sijoittelu tuotti hieman päävaivaa. Toisaalta olisin halunnut kauniin ja avaran tilan, mutta toisaalta tarvitsin laskupintaa kaikille laitteille ja työkaluille. Käytännöllisyys voitti ja näin asensin hyllyjä enemmän kuin aluksi olin ajatellut.

Verstas on ollut käytössä reilun kuukauden ja pakkohan se on sanoa, että kyllä toimii. Parasta on, kun tarvitsemansa työkalut löytää nopeasti. Ja tietenkin se, että mökkinaapurimme, todellinen tee-se-itse-mies, on niin kade minun verstaalle.

 

 

verstas-7067

verstas-7051

verstas-7055

 

verstas-7060

verstas-7062

verstas-7063

verstas-7064

verstas-7065

verstas-7066

verstas-7074

verstas-7072

 

verstas-7077

Stay up to date