Tontin tarina ja kauppakirjat

By Leila Koistinen 19 joulukuuta, 2017

Olen Leila Koistinen. Asustan mieheni Jounin, sekä kahden tipsun, Lilon ja Cocon, kanssa Espoossa. Joulukuussa 2017 aloitimme hirsitalon rakentamisen Helsinkiin merimaisemaan.

kaupanteko-5023.jpg

Muutama päivä sen jälkeen, kun olimme päässeet sopuun asunnon toileteista, oli sovittu aika kaupanteolle. Viimeisenä iltana ennen kauppakirjojen allekirjoitusta sähköpostiin vyöryi dokumentteja. Silmät ristissä luettiin urakkasopimuksia katseltiin kaavapiirroksia ja tutkittiin kaikki tontin viemärilinjakuvista rakennustapaselostuksiin.

 

Tontti, jolle meidän hirsitalounelma tullaan rakentamaan, oli alun perin tarkoitettu vähän toisenlaiseen käyttöön. Maapalan oli aikoinaan ostanut suomalais-italialainen pariskunta Maarit ja Ignazio. Heillä oli aikomuksena rakentaa tontille perheen yhteinen koti ja myöhemmin lasten varttuessa, kullekin oma talo siihen viereen. Suomessa kasvaneet lapset, italialaisesta perinteestä poiketen, etsivät kodit vähän kauempaa mamman silmistä.

 

Tontti sijaitsee erinomaisella paikalla lähellä ostosmahdollisuuksia mutta kuitenkin hyvin rauhallisella alueella. Parasta on merimaisema ja hyvät ulkoilumaastot aivan lähituntumassa.

 

Tontille on suunniteltu rakennettavaksi kaksi taloa kolmannen, jo siellä sijaitsevan, lisäksi. Toinen näistä uudisrakennuksista on paritalo, jonka yläpuoli valmistuu meille. Paritalo poikkeaa perinteisestä siinä, että asunnot ovat päällekkäin. Kuitenkin siten, että kummallakin on oma yksityinen pihansa. Kerron tästä nerokkaasta ratkaisusta myöhemmin lisää.

 

Kauppakirjat allekirjoitettiin 13. Päivä. Onneksi kuitenkin keskiviikkona. Ehkä juuri siitä johtuen allekirjoitustilaisuus oli hyvin leppoisa. Päälle päätteeksi isäntä tarjosi kuohuvaa. Me jäimme vielä allekirjoituksen jälkeen pariksi tunniksi tutustumaan oikein kunnolla rakennuttajiin ja tuleviin naapureihin.

 

kaupanteko800px.png 

Talon rakentaminen on aika pelottava asia. Niin moni juttu voi mennä pieleen. Ja ihan varmasti meillekin sattuu virheitä ja ongelmia tulee esille. Mutta tuon parin tunnin aikana, kun kävimme läpi tulevaa projektia yksi asia tuli selväksi. Me olemme hyvin samanhenkisiä ja merkit onnistumiseen ovat ilmassa. On tosin yksi pikkuinen asia, mikä huolestuttaa jo tässä vaiheessa. Miten meidän tytöt, Lilo ja Coco, suhtautuvat naapurissa olevaan kollikissaan?

Stay up to date