Ihastuttava tulipaikka rannalle - näin minä sen toteutin

By Leila Koistinen 1 syyskuuta, 2015

Olen Leila Koistinen. Asustan mieheni Jounin, sekä kahden tipsun, Lilon ja Cocon, kanssa Espoossa. Joulukuussa 2017 aloitimme hirsitalon rakentamisen Helsinkiin merimaisemaan.

nodepaakuva-3043

Meille nuotiolla istuskelu on luksusta. Olemme vuosien varrella patikoineet upeissa maisemissa ja aina retkien kohokohtia ovat olleet nuotion äärellä syödyt eväät. Siispä oli itsestään selvää, että mökin rantaan piti rakentaa oma yksityinen nuotiopaikka.

Mietin pitkään sopivaa kohtaa, sillä rantapenger on hyvin kivikkoinen. Laiturille menevien portaitten vieressä on pieni uloke ja siitä näkymä länteen eli sinne minne aurinko laskee. Paikka valikoitui enemmän olemassa olleiden kivien kuin varsinaisesti ilmansuunnan mukaan, mutta muutaman kerran nuotiolla istuskellessamme huomasimme, että paikka oli ihan täydellinen.

node-5383

Ranta ennen rakentamista. Tuossa oikealla oli sopiva paikka nuotiolle.

node-8235

Valmis nuotiopaikka järveltä päin kuvattuna.

node-1706

Toinen asia mikä pohditutti oli nuotion korkeus rannasta. Korkeuseroa vedenpinnasta tontin tasaiselle alueelle on noin kaksi metriä. Päätin rakentaa nuotiopaikan suunnilleen siihen puoliväliin. Ensiksikin suuren järven (alussa olin sitä mieltä, että liian suuren) rannalla aallot voivat joskus nousta melko korkealle ja tulipaikka piti saada aaltojen ulottumattomiin. Toisaalta halusin selän taakse jonkin verran tuulisuojaa, jota penger antaa ihan luontevasti. Lisäksi toivoin, että tulipaikka jäisi katseilta piiloon rantapengermään.

node-5142

node-4622

Tässä keväisessä kuvassa näkee vähän myös rakennetta. Laudat on kiinnitetty tukipuihin kulmaraudoilla (niitä jäi reilusti yli pation rakentamisesta).

node-1761

Etulauta on puhtaasti ulkonäkösyistä. Huomaa myös kauniisti ruostunut nuotiopohja.

node-1888

Jotta nuotiolle olisi helppo kulkea, asensin tukiköyden ja muotoilin rinteeseen portaat. Portaat saavat vielä joskus kivetyksen tai pitsisementtiä.

node-1890

Varsinaisen paikan rakentaminen alkoi kivien siirrolla. Suuremmat kivet annoin suosiolla mieheni rahdattavaksi ja pienemmät asensin itse sopiville paikoille. Tarkoitus oli saada jotakuinkin tasainen alusta, jonka päälle terassilaudasta sitten muotoilin penkin. Penkin alle piti vielä laittaa muutama puutuki rakennelmaa tasoittamaan.

Seuraavaksi asensin jalkaritilän. Se jäi hieman kallelleen, mutta en surrut sitä enempää sillä sateella vesi valuu helposti pois. Pieni oman käden jälki kuuluu myös asiaan.

node-6719

node-2104

Myös Coco (katse kameraan) ja Lilo viihtyvät nuotiolla.

node-2313

Tämän täydellisempi ei iltanuotio voisi olla. Ja kun paikka on vielä täysin vailla itikoita, niin täällä voi oikeasti nautiskella kesäilloista.

node-3006

Nuotiopohja on koottu kolmesta pellinpalasesta. Tilasin sen kerran Saksasta ajatuksena pitää tulipaikkaa mukana matkaillessamme matkailuautolla. Ajatus epäonnistui, sillä nuotionpohja painoi liikaa ja en löytänyt koskaan paikkaa, jossa avotulen olisi saanut sytyttää.

Mieheni harmitteli, että nuotion pellit olivat ruostuneet sateessa. Minusta se oli vain erinomaista, nyt ruosteenruskea nuotio hävisi mukavasti luonnon värimaailmaan.

node-6724

Ensimmäisen kesän ja talven puinen istuinrakennelma oli maalaamatta. Minua kuitenkin harmitti vaalea väri, joka nousi liikaa esille ruskean harmaasta maisemasta. Nyt loppukesästä sain vihdoin aikaa ja energiaa penkkien maalaamiseen.

node-3007

Vastamaalattu. Myös penkin sivuille asensin laudat näköesteeksi. Kuvasta ei oikein näe, mutta muotoilin laudat kuviosahalla ja puukolla kivien mukaisesti. Aika kova homma!

Olin säästänyt edelliskesästä puuöljyä, mutta kun avasin purkin se oli muuttunut kovaksi mönjäksi. Kesäkeittiöprojektista oli kuitenkin jäänyt muutama tilkka maalia, joten maalasin penkit sillä. Samalla innostuin ideoimaan, kuinka ikävännäköisen kannon saisi piilotettua.

Löysin säilöstäni (jokaisella nikkarilla pitää olla iso kasa kaikkea tarpeellista puupalikoista vanhoihin laudankappaleisiin) puulevyn ja pari hyllynkannatinta. Vähän mallailin, että niistä saisi hienon pöydän. Takaseinäksi kiinnitin pyöreästä tangosta (löytö varastonnurkasta) pari tukipuuta. Ja pöytä oli valmis. Kiinnitin pöydän suoraan kolmella ruuvilla kantoon. Ystävällinen mökkinaapurimme oli aiemmin katkaisut minulle tontiltaan kaatamasta puusta tukevan pöllin, joka toimii toisena apupöytänä.

node-3032

Designpöytä piilottaa ruman kannon ja toimii myös tarjoilualustana.

node-8005

node-3060

Kun istumme iltaa nuotiolla, penkkien päälle laitetaan porontaljat (löytyi tori.fi:stä kolmella kympillä) ja kynttilälyhtyihin tulet. Alussa haroimme nuotiota oksilla, joita tuuli oli katkonut lähipuista. Sisäinen puuseppäni halusi kuitenkin veistellä nuotiolle ihan ikioman nodekepin. Pitkähkön kepin toisessa päässä on kolme oksantynkää, joiden avulla nuotiopuita on helppo siirrellä sopivaan asentoon. Kaiversin kepin runkoon ”node”, jotta keppi ei joudu vahingossa tulen ruuaksi. Seuraavaksi pitää miettiä, kuinka nodekepin pään voisi suojata, ettei se syty palamaan, kun nuotiota kohentaa.

node-8008

Nuotioiltoja on kesänmittaan pidetty useita. Juhannuksena useampikin mökkinaapuri käväisi istahtamassa nuotiollamme illan aikana. Ja sehän on selvää, että tipsumme Lilo ja Coco ovat aina mukana nautintohetkissä. Etenkin jos makkaranpaistoa on ohjelmassa. Nuotiopaikka tulee jatkossakin olemaan kovassa käytössä. Meillä on yksi sääntö - jos ei tuule tai sada, ilta päätetään nuotiolla auringon vaipumista katsellen.

node-6758

node-6784

node-7037

node-7109

node-7123

node-7992

node-7999

node-8186

node-8233

 

 

Stay up to date